Kelpiet ja bortsu

Kelpiet ja bortsu
Meidän jengi

maanantai 17. elokuuta 2015

Pitkästä aikaa Riihimäen alaosaston kuulumisia

Koirien kanssa treenailut on jääneet kesällä luvattoman vähälle, mutta on me jotain kuitenkin tehty :)

Aapon kanssa meillä on tällä hetkellä vähän hakusessa, että mitähän lajia tavoitteellisesti treenattaisiin. Tokoa on tehty jonkin verran, mutta näin kesäaikaan jokaiselle kentälle pesiytyneet pallonpotkijat luovat siihen omat haasteensa. Uusien sääntöjen mukaisia liikkeitä ei olla vielä Aapon kanssa katseltu, mutta eiköhän me niitäkin jossain välissä ruveta treenaamaan.

Kesäkuun alussa käytiin Aapon kanssa täällä Riihimäellä agility-epiksissä. Ei oltu treenattu, mutta ei se menoa haitannut. Koira oli mahtavasti kuulolla ja nollaradan esteenä taisikin olla vain ohjaaja, joka ei saanut radan lopusta minkäänlaista otetta, vaikka kuinka sitä mielessään pyöritteli. Aapolla oli kuitenkin super-kivaa, mikä lienee se pääasia.

Tärkeimpänä merkkipaaluna näin kesäaikaan pidettäköön Aapon 7-vuotis synttäreitä, joita "juhlittiin" heinäkuun lopulla.

Synttärisankari


Keitan kanssa on hinkattu pitkin kesää pk-tottista. Muuten se onkin oikein kivalla mallilla, mutta estehyppy on meillä vielä aika lailla kesken; tosin on senkin suhteen ollut jo valonpilkahduksia nähtävissä. Harmittavan vähän on vain päästy sitä treenaamaan tänä kesänä.

Keitan kanssa käytiin heinä-elokuun -vaihteessa kahdesti jälkikokeessa. Ensimmäinen oli 28.7. iltakoe Lahdessa. Näihin karkeloihin Aapo pääsi mukaan turistiksi, kun muuten olisi tullut turhan pitkä päivä yksin kotosalla. Vaikka meidän tottis on treenatessa pelittänyt todella kivasti, niin auta armias, kun kokeeseen mennään! Arvoin meille onnekkaasti suoritusnumeroksi ykkösen. Tuloksena oli tottiksesta 52p... Maastoon lähdettiin kuitenkin, kun oltiin sinne asti ajettu. Jana ei ollut parasta Keitaa, mutta jäljelle päästiin; tästä pisteitä 32. Alkuun jäljesteltiin oikein kivasti ja keppejä nousi tasaisesti. Sitten kuitenkin tapahtui jotain, ja Keita alkoi pyöriä ympäriinsä. Jälki hukkui ja aikamme siellä pyörittyämme ohjaaja vihelsi pelin poikki. Keppejä oli tässä vaiheessa neljä, joten jäljeltä yhteensä 112p. Vikana suunnattiin esineruutuun. Maasto oli tasainen ja avoin, joten sen olisi pitänyt olla piece of cake, mutta kuinkas sitten kävikään... Keita kävi hengailemassa kaikkien kolmen esineen luona, mutta yhtään se ei sieltä ruudusta pois tuonut. Tästä siis pyöreä nolla. No mahdollisuudet tulokseenhan olivat menneet jo tottiksessa, mutta kyllähän se vähän harmitti, kun esineitä on treenattu varmaan eniten tänä kesänä.

Uutta koetta pukkasi jo 2.8. akselilla Inkoo-Espoo. Päivä alkoi jäljellä Västankvarn Gårdin mailla. Janalla Keita lähti hyvin ja sitten singahti iloisesti takajäljelle. Jotain muutakin häröilyä siinä esiintyi, mutta saatiin pisteitä 32. Alkuun jäljesti hyvin ja eka keppi nousikin melkein heti. Sitten pyörittiin vähän ympyrää ja Keita johdatti meidän joukkueen hirveän jyrkkään, juurakkoiseen ja heiniä kasvavaan alamäkeen (tässä kohtaa ohjaajalle meinasi käydä hassusti). Toinen keppi löytyi uskonsa menettäneen ohjaajan iloksi melkein heti mäen juurelta. Tässä vaiheessa meinasi tuskanhikeä pukata, kun kello näytti, että oltiin oltu reissussa jo noin vartti. Loppumatka Keita juoksuttikin meidän tiimiä sellaista laukkaa, että jäljentekijäkin ihmetteli, miten tultiin niin nopeasti takaisin. Tällä kertaa mukana oli kaikki kepit ja pisteitä saaliiksi 162. Vähän odottelua ja vuorossa esineruutu, josta ei taaskaan noussut yhtään esinettä! No pisteitä oli kuitenkin maaston osalta kasassa tarpeeksi, joten ei muuta kuin kohti tottiskenttää, joka sijaitsi 51km päässä Espoossa... Varsinaisia liikevirheitä meille ei tullut kuin hypyssä (kiersi molempiin suuntiin) ja tasamaanoudossa Keita räkäisi kapulan ohjaajan jaloille. Pisteitä kuitenkin kasaan vain 67, joten tuloksen metsästys jatkunee ensi keväänä.

"Aapontie"

Elokuun tokana viikonloppuna järjestettiin palveluskoirien SM-kisat Vantaalla. Edeltävällä viikolla oivallettiin, että kisakeskushan on ihan kävelymatkan päässä, joten perjantaina kamat kasaan ja viikonlopuksi muun lauman luo Vantaalle. Perjantaina käytiin katsomassa IPO:n nollakoiran suoritus ja avajaiset. Lauantai-aamuna oltiin jo kahdeksalta paikalla katsomassa hakukoirien tottiksia. Koko viikonloppu meni mukavasti huipputaitavia palveluskoiria katsellessa. Onneksi tajuttiin ajoissa kisakeskuksen sijainti, että päästiin paikalle. Pakolliset shoppailut piti tietenkin suorittaa, mutta tällä kertaa ei tullut tyhjennettyä ihan joka kojua :)

PK SM 2015, avajaiset

Viime perjantaina Aapo ja Keita pääsivät molemmat hierojalle Koirien Hyvinvointikeskukseen Järvenpäähän. Aapolla oli jumeja ihan odotetusti lavoissa ja etureisissä, joten herra pääseekin tässä lähitulevaisuudessa hierojalle uudemman kerran. Keitsyllä oli muutama pienempi jumi, jotka saatiin niin hyvin auki, että neidin seuraava tapaaminen hierojalle sovittiin vasta talveksi.